Älä stressaa, tee parhaasi, unohda muu.
Näin äkkiseltään suoraan suomennettuna siis.

Entä jos susta tuntuu, että olet yrittänyt parhaasi vaikka kuinka pitkään, mutta se ei ole riittävän hyvä siltikään?
Entä jos et jaksa enään edes yrittää, koska sillä ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta?
Saat korkeintaan vähän paremman mielen, kun tiedät yrittäneesi, that's it!
Siinä kiitos kaikesta pitkästä uurastuksesta ja yrittämisestä? No thaks!
Ja tuo stressaaminen. Tottakai sitä sitten stressaa, kun tahtoisi onnistua ja tehdä tarpeeksi hyvin.
Tulee hirveät suorittamis paineet kokoajan.
Mutta silti syvällä sisimmässään tietäisi, että ei sillä yrittämisellä ole väliä.

Ehkä sitä jatkaa yrittämistä, koska uskoo kaiken muuttuvan paremmaksi jossain välissä, ja että yrittäminen palkitaan joskus?


"We Fight, Because We Believe!"

^^Siinä tämänkin kirjoituksen vastaus vissiin seisoo?