Olin tuossa viikonloppuna hautajaisissa, ja ne sitten pistivätkin hieman ajattelemaan. Varsinkin, kun kyseisellä ihmisellä olisi vielä ollut varmasti paljon annettavaa maailmalle itsestään. Hautajaiset herättävät ainakin minussa itsessäni paljon kysymyksiä. Kuten: Miksi? Tai vaihtoehtoisesti: Mitä hänelle nyt tapahtuu?
En oikein ymmärrä sitä, miksi ihminen, joka ei ole kovin vanhakaan vielä, ja joka pyhitti aikansa pitkälti ainoastaan muiden auttamiselle, joutui lähtemään näin aikaisin? Se on varmasti kysymys, johon kukaan meistä ei osaa vastata. Kyseisen ihmisen kohdalta olen kuitenkin varma, että hän pääsi hyvään paikkaan. Noh, mutta ei niistä hautajaisista sen enempää.
Onnistuin myöskin kuvailemaan taas hieman, siinä kaiken muun ohessa. Minähän myöskin harrastelen (aika amatööri taidoilla ja vaihtelevalla aktiivisuudella tosin) valokuvausta. Se nyt sattuu mielestäni olemaan todella rentouttavaa, ja mieltä tyhjentävää tekemistä. Siinä kun ollaa juuri ja ainoastaan siinä hetkessä, eikä paljoa muuta tarvitsekkaan ajatella.
"We Fight, Because We Believe!"
Kommentit