"Älä tuomitse ketään menneisyyden takia, kukaan ei kuitenkaan enää pysty sitä muuttamaan. Opettele kuuntelemaan, katsomaan ja tuntemaan sydämesi kanssa. Huomaat kuinka kauniiksi ihmiseksi elämä on voinut kivisimmänkin tien kulkijan tehdä. Nimittäin kaunein hymy saattaa piilottaa taakseen kaikkein syvimmät salaisuudet, kauneimmat silmät ovat taas yleensä itkeneet eniten kyyneliä ja kilteimmät sydämet ovat kokeneet eniten tuskaa."
Tämän tekstin näin tuttavani facebook seinällä, ja se herätti hieman ajatuksia. Teksti itsessäänhän on jo täynnä ajatuksia, mutta tässä nyt pari mietettä/ajatusta joita se minussa herätti:
Itse en ole aina ollut mikään enkeli, vaan olen tehnyt paljon virheitä, joita osaa myöskin kadun kovasti. Niinkuin varmaan jokainen meistä on tehnyt joskus elämänsä aikana, myöskin minä olen tehnyt vääriä valintoja. En ole saanut elämältäni aina sitä helpointa tietä, vaan olen kokenut myöskin vastoinkäymisiä, suruja, vihaa, ja kaikkea muutakin negatiivista. Vaikka elämäni onkin pääsääntöisesti oikein ihanaa, niin ei se sitä ole aina ollut.
Jollain tavalla tästä kyseisestä tekstistä minulle tuli mieleen eräs vanha oma kirjoitukseni (kirjoittelin joskus aiemmin,useampi vuosi takaperin runon pätkiä, ja ihan vain mietteitä paperille, jotka säästin), ja ajattelin jakaa kyseisen pätkän teidän kanssanne:

"Kaiken kipuni, syyllisyyteni, tuskani hautasin sisimpääni. Yritin unohtaa ne kaikki. Toivoin monille kuolemaa. Haudon vieläkin kostoa niille, jotka ovat minua väärin. Jopa väkivalloin kohdelleet."
En ole oikein varma, miksi kyseinen teksti aiheutti mulle tämmöisiä fiiliksiä, mutta kuitenkin laugh


Mutta sitten niihin kuulumisiini. Tähän terveellisempiin elämäntapoihini ensiksi. Uusin kokeiluni, eli säännöllisemmät ruokailuajat, ovat toteutuneet suunnitellusti edelleen. Saattanee tosin olla hankalampaa, kun palaan takaisin töihin pitkältä sairaslomaltani (yht.2vko+). Alan tottumaan selkeästi tähän aamupalan syömiseen, kun se ei enään yökötä mua niin paljoa.laugh Mutta hyvähän se vain on, sillä en muista milloin viimeksi olisin voinut syödä aamupalan ilman, että se yököttäisi. Varmaan ennen kuin aloitin kahvin juonnin aamusta? Eli n.7vuotta sitten? Siitäkin on jo aika kauan siis. Säännöllistä ruokailurytmiä en ole nähnyt sitten reiluun 4vuoteen, siis sen jälkeen kun aloitin työt firmassani. Eli tarvetta harjoittelulle riittänee laugh

Noh, mutta se niistä aamuisista jutuistani. Nähdään illemmalla taas (ehkä).
Ps. Lukeekohan kukaan edes näitä tekstejän, kun kukaan ei koskaan kommentoi mitään? laugh

"We Fight, Because We Believe!"